Hankebudjeteissa työntekijän palkkakulut ovat suurin yksittäinen menoerä. Hanke- ja palvelutyö perustuu ihmisen tekemään työhön, hyvä työnantajayhdistys huolehtii tästä tärkeästä resurssistaan parhaan taitonsa mukaisesti.

1.Valintaprosessi
Rekrytointiprosessi sisältää ainakin seuraavanlaisia tehtäviä joiden kulusta ja työnjaosta hallituksessa tulee sopia.
- avoimen tehtävän toimenkuvan laatiminen ja siihen valittavan henkilö- ja osaamisvaatimusten määrittäminen
- hakuilmoituksen laatiminen ja päättäminen siitä, missä avoimesta toimesta ilmoitetaan
- yhteydenottoihin vastaaminen
- hakemusten lukeminen ja arviointi
- haastateltavien valinta
- kutsuminen haastatteluun ja haastattelut
- valinta ja siitä ilmoittaminen ja valitsematta jääneille ilmoittaminen
Tehtävän toimenkuvan laatiminen tulee tehdä jo rekrytointiprosessin alkuvaiheessa, siinä myös määrittyy se, millaisia tietoja, taitoja ja henkilökohtaisia ominaisuuksia valitulla henkilöllä tulee olla.

2. Työsopimuksen tekeminen
Yhdistyksen tehtyä henkilövalinnan tehdään valitulle työtarjous. Työtarjouksen keskeisimpänä tekijänä on keskustelu tarjottavasta palkasta ja muista työsuhteen ehdoista. Mikäli valittu henkilö hyväksyy tarjotut työsuhteen ehdot, sovitaan tapaaminen jossa laaditaan työnantajan ja työntekijän välinen työsopimus. Työsopimus käynnistää työsuhteen ja se laaditaan ja allekirjoitetaan, ennen kuin työntekijä aloittaa varsinaisen työnsä. Työsopimuksen allekirjoittaa työnantajan edustajana hallitukselta nimenkirjoitusoikeuden saanut henkilö, usein hallituksen puheenjohtaja. Työsopimuksessa määritellään työsuhteen keskeisimmät ehdot. Sopimus kannattaa tehdä työsopimuspohjalle joka löytyy mm. työehtosopimusten liitteenä. Tehtäessä määräaikaista työsopimusta on varmistettava, että määräaikaisuudelle on lain edellyttämät perusteet. Koeajan käyttö on suositeltavaa. Esimiehen on pystyttävä perustelemaan ja kuvaamaan kaikki työsopimukseen kuuluvat käytännöt uudelle työntekijälle.

Perehdyttäminen tarkoittaa kaikkia niitä toimia, joissa uudelle työntekijälle kerrotaan asiat jotka hänen tulee tuntea voidakseen suorittaa työnsä menestyksellisesti. Yhdistyksiin haetaan usein töihin ihmisiä joiden itsenäisyys ja omatoimisuuden ajatellaan käynnistyvän heti työsopimuksen kirjoittamisen jälkeen. Hyvällä perehdytystoiminnalla turvataan hyvien työntekijöiden mahdollisuudet päästä mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti kiinni tehtäviinsä.

Uudelle työntekijälle tulee laatia perehdytysohjelma. Se on aikataulutettu lista henkilöistä ja asioista, joihin henkilön pitää tutustua. Perehdytyskansio sisältää ainakin seuraavat asiat: yhdistyslaki ja yhdistyksen säännöt, hallituksen kokoonpano yhteystietoineen, toimintasuunnitelma ja toimintakertomus ja muu yhdistyksen taustamateriaali, Muistiliiton esittely ja liiton sivujen extranet - tunnukset, noudatettava työehtosopimus, työturvallisuusohjeet sekä työnantajakohtainen esite, jossa esitellään mm. työterveyspalvelut, työssä noudatettavat pelisäännöt, esimiehen yhteystiedot, työaikaseurannan tekemistapa, poissaoloista ilmoittaminen ja muut käytännön työhön liittyvät ohjeet.

Esimies järjestelee työntekijän työpuitteet ja välineet valmiiksi, tai antaa puitteet ja valtuudet näiden asioiden järjestelemiseen. Aloittava hanketyöntekijä voi saada tehtäväkseen mm. tietokoneen, tietokoneyhteyksien ja puhelinten hankinnan. Uuden työntekijän aloittaessa työnsä on tärkeää, että hallituksen nimeämä esimies antaa aikaansa työntekijälle. On hyvä muistaa, että yhdistystyöntekijä kertoo ensimmäisten päivien jälkeen paljon tietoa uudesta työstään ja työnantajastaan omille verkostoilleen, hyvä työsuhteen alku on myös yhdistyksen mainetta tukevaa toimintaa. Ensimmäisinä päivinä on myös hyvä ottaa esille ne asiat, joista yhdistys edellyttää työntekijältään vaitioloa.

Työsuhteeseen liittyen tulee perehdytyksessä paneutua seuraaviin asioihin:
tehtävä ja sen asema yhdistyksessä, työajat ja niiden seuranta sekä erilaiset merkittävät aikataulut (esim. jos työntekijän tehtävänä on laatia selvityksiä rahoittajaa varten, niiden aikataulut, vuosittain toistuvat määräajat jne.), palkkausperusteet, palkanmaksupäivä ja maksuun liittyvät rutiinit, poissaolosäännökset ja poissaoloilmoitukset, ruokailutauot, työterveyshuolto, matkustussäännöt ja matka- ja päivärahalaskutusohjeet, mahdolliset työsuhde-edut ja virkistyspalvelut.

Yhdistyksen työntekijät työskentelevät usein hyvinkin itsenäisesti ja omatoimisesti. Heti työsuhteen alussa käydään läpi työhön kuuluvat perusasiat, näin voidaan välttyä myöhemmiltä harmeilta ja selkkauksilta joita saattaa syntyä molemmin puoleisesta tietämättömyydestä tai vääristä ohjeiden tulkinnoista. Perehdyttämisen aikana voidaan myös arvioida työntekijän sopivuutta annettuun tehtävään.